Elämän hissi

Kirjoitan tänne pitkän tauon jälkeen kertoakseni, että menneen kesän hervoton helle opetti minulle muutamia erityisen tärkeitä asioita. Opin, että elämässä on olosuhteita, joille ei voi välttämättä yhtään mitään. Ne voi vain joko hyväksyä tai taistella niitä vastaan. Viisas ihminen tajuaa, milloin taistelu on turhaa energian hukkaa ja milloin vastarinta voi auttaa ratkaisemaan asioita paremmaksi. Sille, joka ei kipua noille suuremman tietoisuuden portaille, on tiedossa mittelö, jossa saattaa jäädä lopulta kakkoseksi ja oivallukset tulevat vasta myöhemmin. Joissain tapauksissa näkee kirkkaasti, mihin kannattaa käyttää ruutiaan ja toisissa tilanteissa ympärillään olevia pystysuoria seiniä raapii sormet verillä pidemmänkin ajan, ennen kuin osaa lopettaa. Olen aina ollut sitä mieltä, että jokainen on oman onnensa seppä. Viime aikoina olen kuitenkin saanut huomata, että tällainen seppyys (onkohan tuo edes oikea sana?) ei tarkoita läheskään aina sitä, että kovalla työllä ja tahdolla saisi